torstai 26. kesäkuuta 2014

Tunnelma lämmitti Kevätjuhlassa


Luontohoiva – hanke järjesti Kevätjuhlan 10.6.2014 Kyyhkylän kartanon tanssiladossa. Paikalla oli lähes 90 luontolähtöisistä palveluista kiinnostunutta yrittäjää, kehittäjää, asiantuntijaa ja luottamushenkilöä eri puolilta Etelä-Savoa. Tapahtuma oli 2,5-vuotisen hankkeen päätösjuhla ja sen juonsi Mikko ”Peltsi” Peltola. Professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta esitteli viimeisimpiä tutkimustuloksia koskien luonnon hyvinvointivaikutuksia. Green Care -palvelutoiminta on tällä hetkellä laajan kansallisen kiinnostuksen kohteena.

Luonnon hyvinvointivaikutukset syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta. Luonnon käytön hyödyt ja mahdollisuudet liittyvät paitsi ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon myös esimerkiksi työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomessa ollaan kuitenkin vasta luomassa luontolähtöisen asiakastyön pohjaa. Etelä-Savossa ollaan valtakunnallisesti katsoen kehittämistyössä pitkällä. Tyrväisen mukaan uusia luontolähtöisiä palveluja tarvitaan nimenomaan erityisryhmille.

Yliopettajat Johanna Hirvonen ja Leena Uosukainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta esittelivät Luontohoiva-hankkeessa toteutettua asiakasvaikutustutkimusta, jossa tutkittiin luonnon hyvinvointivaikutuksia asiakkaisiin ja työntekijöihin 8 eri hoiva-alan yksikössä Etelä-Savon alueella. Asiakasvaikutustutkimuksessa selviteltiin myös luontolähtöisen toiminnan mahdollistavia tekijöitä. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväiset muiden vastaavien eri puolella Eurooppaa toteutettujen tutkimustulosten kanssa.

Sipoon vanhuspalveluiden palvelujohtaja Helena Räsänen esitteli kuinka Sipoossa on onnistuttu tarjoamaan ikäihmisille laitoshoidossa hyvän elämän olosuhteet. Se edellyttää johdon ja henkilökunnan sitoutumista ajattelutapaan, että luonto kuuluu kaikille. Asiakkaalla on oikeus luontokokemuksiin olipa hänen toimintakykynsä millainen hyvänsä; henkilökunnan tehtävä on mahdollistaa se asiakkaalle.

Sipoon vanhusten asumispalveluyksiköissä on luontolähtöisyys parantanut paitsi asiakkaiden hyvinvointia myös vähentänyt oleellisesti henkilöstön sairauspoissaoloja. Mikkeliläinen maitotilan emäntä ja kehitysvammaohjaaja Jonna Pekonen esitteli oman maatilan yhteyteen kehittämiään luontolähtöisiä palveluja kehitysvammaisille. Leniuksen maatilalla tarjotaan päivätoimintaa, lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa ja lomajaksoja lievästi kehitysvammaisille sekä tukiperhetoimintaa.

Miset Oyn tarjousasiamies Ilkka Liljander kävi esityksessään läpi hoivapalvelujen erityispiirteitä ja hoivahankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Hän korosti esityksessään hankintojen läpiviennissä palvelutuottajien ja ostajien vuoropuhelun tärkeyttä ja hankintojen pilkkomista pienempiin osiin, joka mahdollistaa myös pienyrittäjien pärjäämisen hankintakilpailussa. Kuntien tekemillä hankinnoilla on taloudellisia vaikutuksia laajasti: paitsi työllisyysvaikutukset palveluja tuottavissa yrityksissä, myös asiakasvaikutuksia ja aluetaloudellisia vaikutuksia (suora vaikutus toimialaan, heijastusvaikutukset muille toimialoille, vaikutus kokonaiskysyntään ja kerrannaisvaikutukset).
Luentomateriaalit jaettiin seminaarin osallistujille tulostettuina, osa materiaaleista on luettavissa myös materiaaleja-sivulla.

Luontohoiva-hankkeessa mukana olleita yrittäjiä oli esittelemässä kehittämiään luontolähtöisiä palvelutuotteita. Paikalla palvelujaan esittelivät Maatila Lenius Mikkelistä, Islanninhevostalli Aurinkolaukka ja Kuivaharjun maitotila Punkaharjulta sekä ohjelmapalveluyritys Kuusenkuiske Pertunmaalta.

Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin hankkeessa kirjoitettu opas ”Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut – opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen”. Opas jaettiin kaikille seminaariin osallistuneille. Oppaan saatavuutta voi kysellä Teija Skytältä teija.skytta@mamk.fi

Teija Skytän haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit


Kuvia Luontohoiva -hankkeen kevätjuhlista (10.6.2014):
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.322535841236993.1073741873.151682061655706&type=1&l=b1d1759d89

Video
Luontohoiva -hankkeen kevätjuhlista (10.6.2014):
http://youtu.be/QzN44uoisMQ

Lisätiedot:
Luontohoiva – hanke, projektipäällikkö Teija Skyttä, 050 568 8897, teija.skytta@mamk.fi

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Mahdollisuutena Maisema-hankkeen ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyössä järjestämät riukuaitatalkoot Hiidenmaan torpalla Neitvuoren kupeessa Mikkelissä



Riukuaitatalkoot järjestettiin Mahdollisuutena Maisema-hankkeen ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteistyössä torstaina 5.6.2014 Hiidenmaan torpalla Mikkelin Anttolassa. Savolaisen riukuaidan mestari Matti Partio Ristiinasta opasti talkoolaisia perinteisen riukuaidan teossa. Hiidenmaan tila on vanhaa perinnemaisemaa, jota on tarkoitus hoitaa laiduntamalla. Hiidenmaan torppa sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella aivan Neitvuoren juurella Saimaan Luonterin rannalla.

Parikymmentä talkoolaista oli mukana riukuaitatalkoissa, joissa saatiin talkoopäivän aikana pystytettyä perinteistä riukuaitaa noin 60 metrin matkalle Hiidenmaan torpan pihapiiriin. Talkoiden eri työvaiheita olivat mm. kuusiriukujen maahan tulevan pään kuoriminen ja teroittaminen vesurilla sekä hiillostaminen nuotiolla, aitavitsasten tekeminen nuoresta kuusesta, pihlajasta ja pajusta sekä varsinainen riukuaidan pystyttäminen. Sää suosi talkoopäivänä ja aitaa pystytettiin Saimaan Luonterin rannalle helteisessä säässä. Talkoolaisten kahvituksesta huolehti Anttolan maa- ja kotitalousseura.

Hiidenmaan tila on tyypillinen suomalainen pienviljelystila järven rannalla. Alue on ollut viimeksi viljeltynä ja laidunnuksessa viime sotien aikaan. Hiidenmaan tilan niityiltä on kerätty heinää vuoteen 2004 asti. Hiljattain valtiolle Metsähallituksen hallintaan siirtynyt torppa pihapiireineen on tarkoitus kunnostaa matkailukäyttöön ja tilan niityt otetaan nyt uudelleen hoitoon ja pidetään avoimina laidunnuksen avulla. Ilman säännöllistä hoitoa kuten laiduntamista tai niittämistä perinnemaisemat kasvavat helposti umpeen. Niitto ja laidunnus köyhdyttävät alueen maaperää ja siten edesauttavat niittylajiston monipuolistumista, kun typpeä suosivat kasvit vähentyvät.

Riukuaidan lisäksi Hiidenmaan tilan laitumia aidataan lammasverkolla ennen laidunnuksen aloittamista. Torpan pihasta lähtevät Hiidenmaan retkeilyreitit, jotka vievät vanhoihin metsiin ja Neitvuoren laelle. Neitvuorelta aukeavat huikeat vesistömaisemat Saimaan Luonterille ja Siikavedelle.

MAMA -hankkeen tavoitteena on turvata ja edistää maaseutumaiseman ominaispiirteiden ja maatalousalueiden luonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Hankkeella halutaan lisätä maaseutumaiseman arvostusta sekä innostaa maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta maaseudulla. Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2013–31.12.2014 ja sitä rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Matti Partion ja Hanna Suomisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:
http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit


Kuvia Hiidenmaan torpan riukuaitatalkoista (5.6.2014):
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.321457151344862.1073741872.151682061655706&type=1&l=cc273af27a

Video Hiidenmaan torpan riukuaitatalkoista (5.6.2014):
http://youtu.be/PoxRLClOQgg


Lisätiedot:

Hanna Suominen, Etelä-Savon ELY-keskus, projektisuunnittelija, 0295 024 230,
hanna.suominen@ely-keskus.fi, http://www.facebook.com/MahdollisuutenaMaisemaMama




maanantai 16. kesäkuuta 2014

Maaseutu kohtaa megatrendit: uusia ihmisiä, ilmiöitä ja innovaatioita!



Megatrendeillä tarkoitetaan kehityksen suuria aaltoja, ilmiökokonaisuuksia, joilla katsotaan olevan selkeä kehityssuunta. Ne muodostuvat useista ilmiöistä ja trendeistä. Alueiden kehitykseen vaikuttavia megatrendejä ovat muun muassa teknologian kehitys, talouden globalisaatio, ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkeneminen, väestön ikääntyminen sekä yksilöllistymiskehitys.

Megatrendien avulla voidaan luodata tulevaisuutta ja tarkastella toimintaympäristön muutoksia mahdollisuuksineen mutta myös ongelmineen ja haasteineen.

Tietoverkot vapauttavat työn ajasta ja paikasta
Teknologian kehitys ja digitalisoituva maailma muuttavat talouden rakenteita. Työ ja talous organisoituvat tulevaisuudessa globaaliksi, verkostomaiseksi ja ajasta ja paikasta riippumattomaksi toiminnaksi. Kun työtä tehdään verkon välityksellä, mahdollistuu yritystoiminta myös keskusten ulkopuolella muillakin kuin alkutuotannon toimialoilla. Talouden rakennemuutos vie työpaikkoja perinteisiltä toimialoilta, mutta sen myötä syntyy myös täysin uutta työtä ja innovaatioita. Tällaisia ovat esimerkiksi puun uudet käyttömahdollisuudet sekä erilaiset luontoon liittyvät hyvinvointipalvelut.

Biotalous ja uusiutuva energia – tulevaisuuden teknologiat
Ennakoidaan, että biotalous on 2020-luvun megatrendi, jolla tavoitellaan vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvalla energialla. Maaseutua ja metsää, Etelä-Savon luontaisia voimavaroja, osataan tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä monipuolisemmin muun muassa bioenergian tuotantoa lisäämällä. Etelä-Savossa ovat tarjolla kaikki hyvän elämän perusedellytykset: puhdasta ilmaa, vettä ja luontoa. Globaalissa mittakaavassa ilmastokysymykset muuttavat ihmisten elinoloja ja ilmenee jopa ilmastopakolaisuutta.

Ikäihmiset, etnomaalaiset ja wlan-agrit – maaseudun uudet tulijat
Väestön ikääntyminen näkyy Etelä-Savossa erityisen voimakkaana, mikä lisää myös ikääntymiseen liittyvien palvelujen kysyntää. Tulevaisuuden maaseudullakin asunee ja vieraillee uudentyyppisiä kuluttajaryhmiä, jotka tekevät yksilöllisiä elämänvalintoja ja kuluttavat heille räätälöityjä uudenlaisia palveluja. Heitä ovat muun muassa etnomaalaiset, jotka etsivät maaseudulta yhteisöllisyyttä ja paikalliskulttuuria sekä wlan-agrit, jotka muuttavat maalle tekemään luovaa työtä verkon välityksellä (ks. lähde Kati Hienonen 2011).
Ennakointityötä tehdään maakunnassa Etelä-Savon Maakuntaliiton, Etelä-Savon ELY-keskuksen sekä lukuisten muiden toimijoiden yhteistyöllä. Yhdessä ennakoiden voidaan aktiivisesti vaikuttaa tulevaisuuden kehityskulkuihin.

Lisätiedot:
Hanna Kautiainen, Etelä-Savon Maakuntaliitto, suunnittelija (ennakointi), 044 770 0519, hanna.kautiainen@esavo.fi

(LÄHDE: Hienonen, Kati (2011) Maaseutu tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa. Trendianalyysi. Sitran selvityksiä 52)