perjantai 20. joulukuuta 2013

Puusta ja vedestä energiaa – Lestijärvi case



Energiaratkaisut Maaseudulla –hanke järjesti tutustumismatkan Lestijärvelle ensimmäiseen uuden teknologian kaupalliseen voimalaitokseen.

Hanke on Etelä- ja Pohjois-Savon ELY-keskusten rahoittama hanke. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2012 – 31.12.2014.

Noin 20 hengen porukalla tutustuimme Turosteam Oy:n, Kuopio, voimalaitokseen, mikä tuottaa lämpöä Lestijärven kaukolämpöverkkoon ja sähköä sähköverkkoon. Polttoaineena laitos käyttää metsähaketta, jonka sopiva kosteus on 40-50 %. Lisäksi reaktoriin syötetään vettä. Talvella jäätymisen estämiseksi hakkeen tulee olla kuivempaa, jotta se ei jäädy peräkärryyn tai hakevarastoon. Lisättävä vesi saadaan vesijohtoverkosta. Laitteiston kehittelijän, Timo Heimosen mukaan Lestijärvellä on hyvää ”kuivaa” vettä ja riittävästi. Laitos tuottaa vetyä, häkää ja lyhyitä hiilivety-yhdisteitä poltettavaksi turbiinilla, mäntämoottorilla tai kattilassa.
Kaikkien ihmetykseksi laitteisto hävittää tuhkankin pois.

Energiaa syntynee prosessissa jopa useita kertoja normaalia hakkeen polttoa enemmän samaa polttoainemäärää kohti. Hiukkaspäästöt ovat yliopiston mittaamana minimaaliset, jopa vain tuhannesosa voimalaitosten pieniksi kehutuista päästöistä. Tuotekaasu soveltunee hyvin kaikenlaisiin mäntämoottoreihin, turbiineihin ja muuhun energiakäyttöön.

Pieni tilantarve on myös laitteiston etu. Reaktori ja kattila tarvitsee tilaa kaikkine laitteineen vain joitakin kymmeniä neliömetrejä ja lämpötehoa laitteistosta lähtee n. 4 MW. Hiukkassuodatusta ei tarvitse, eikä tuhkanpoistoa. Savupiippu voisi olla vain muutaman metrin mittainen. Ks. lisää www.turosteam.fi.

Leasing-sopimuksella myytävät laitteistot ovat kooltaan alkaen n. 300 kW:stä 6-7 MW:n lämpötehoon. Laitteita voinee rakentaa samaan lämmityspiiriin useita. Kymmenen vuoden leasing-sopimuksen jälkeen laitteiston voi lunastaa edullisesti itselleen. Mikäli laitteisto toimii, kuten meille on kerrottu, on sillä lähes äärettömät mahdollisuudet nousta energiantuotannossa ja jopa maantieliikenteessä yleiseksi käyttömuodoksi.


Energiantuotannon tulevaisuus


TurosTeam Oy:n n Timo Heimonen esittelee voimalaitosta.
Aikaisemmin 1990-luvulla puhuttiin, että ”Kuka sitä nyt risuja ja käpyjä keräilee?”, kun ilkeämielisesti tarkoitettiin metsähakkeen ja – tähteiden keräämistä energiakäyttöön. Nyttemmin se on ihan normaalia toimintaa, jopa Helsingin energia suunnittelee investoivansa Vuosaareen biomassaa polttavan energialaitoksen.

Tuulivoiman mahdollisuudet ovat Suomessakin huomattavat. Olemme tässä(kin) länsinaapuriamme Ruotsia jäljessä 10–20 vuotta. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettua tuulivoimaa 288 MW ja uutta tuli vuodessa tosin 89 % lisää, Ruotsiin kokonaismäärä on 3745 MW, lisäys vuodessa 846 MW (29%). Prosenttiluvut niille, jotka niistä tykkäävät. Mutta toivottavasti kirimme eroa kiinni. Vireillä olevia tuulihankkeita on Suomessa tällä hetkellä n. 8000 MW:n edestä. ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kertoo Tekniikka@Talous Energia-lehdessä: ”Jos rakentamisluvilla ei pelleillä, tuulivoima on nopein ja taloudellisin tapa saada uusiutuvaa energiaa.” ST1:n ja S-Voiman yhteisyritys rakentanee tuulivoimaa 400 miljoonalla eurolla, aluksi. Mikäli tällä hetkellä Suomen vireillä olevat hankkeet toteutuvat, esim. 20 vuoden kuluessa, niillä tuotetaan neljännes Suomen sähköntarpeesta.

Tutustumismatka Lestijärven vedenpolttolaitokseen.
Aurinko on nousemassa yhdeksi vaihtoehtoiseksi energiamuodoksi Euroopassa. Esim. Saksassa on asennettu neljässä vuodessa yli 30 GW:n edestä aurinkosähköä, kokonaistehon ollessa vuoden 2013:n lopulla yli 35 GW. Määrä vastaa teholtaan n. 25 maailman tehokkainta ydinvoimalaitosta (joka saattaa valmistua Suomeen Eurajoelle vuonna 2016) ja tuottaa sähköenergiaa puolitoistakertaisesti Suomen ydinvoimasähkön tuotanto. Lähes kaikissa Keski-Euroopan maissa on lähes kaikille uusiutuville energiamuodoille korkeat syöttötariffit, jotka auttavat investoijia tekemään päätöksensä. Nämä laitteet mahdollistavat todellisen hajautetun sähköntuotannon. Saksan reaaliaikaisen aurinkosähkötehon näkee mm. sivulta http://www.sma.de/unternehmen/pv-leistung-in-deutschland.html

Kaikkea ei ole vielä keksitty. Uusiakin energiamuotoja on jatkuvasti suunnitteilla ja kehiteltävänä. Ei ole välttämättä niin, että energiamuotomme säilyvät täysin samoina seuraavat vuosikymmenet. Toki puut kasvavat, aurinko paistaa ja tuulet puhaltavat. Monet kehittelyt eivät ole johtaneet kaupallisiin ratkaisuihin, vaikka ne teknisesti toimisivatkin. Lämpöpumpuillakin se vei joitakin kymmeniä vuosia, ennen kuin laitteet olivat tarpeeksi luotettavia todellisiin massahankintoihin. Uudet energiamuodot kohtaavat eniten vastustusta. Varsinkin, jos ne osoittautuvat toisia muotoja energiatehokkaammiksi tai edullisemmiksi. Monet tekniset ratkaisut ovat tulleet ja menneet. Osa on häipynyt hyvinkin nopeasti. Ihminen monesti on muutosvastainen ja pelkää muutosta. Joskus teknisten laitteiden tulon voi estää myös voimassa olevat menettelytavat.

Tulimme takaisin Lestijärveltä hieman ymmyrkäisinä. Osa porukasta yritti selvitellä, kuinka laitteisto toimii. Itse ajattelen, että jos laitteisto toimii, niin ei ole mitään väliä sillä, että miten se toimii. 

Teksti ja lisätiedot, Mikko Nurhonen, DI energiatekniikka, energia-asiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, 043 824 9498, mikko.nurhonen@proagria.fi

 
TurosTeam Oy:n Timo Heimosen ja Energiaratkaisut maalle -hankkeen Mikko Nurhosen haastattelun voit kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:

Kuvia Tutustumismatkasta Lestijärven hakevoimalaan löytyy Maaseutukuriirin facebook-sivuilta:
https://www.facebook.com/media/set/?set=a.256343474522897.1073741854.151682061655706&type=1&l=36dbdf59cf

Video päivän matkasta löytyy Maaseutukuriirin YouTube-kanavasta:
http://youtu.be/kOBxr8lL7bE

tiistai 10. joulukuuta 2013

Rajupusu Leader ohjelman tilannekatsaus 30.9.2013 mennessä

Rajupusu Leader -kehittämisohjelman toteuttaminen on edennyt hankkeiden ja rahoituksen määrällä mitattuna kehittämissuunnitelman mukaisesti. Pienimuotoisen, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille suunnatun kyselyn perusteella kehittämisohjelman toteuttaminen on onnistunut hyvin. Heikoimmin on onnistuttu kansainvälisyyteen ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kyselyn perusteella myös Rajupusu Leader ry:n toiminnan arvioitiin onnistuneen melko hyvin. 

1.    Kokonaisrahoitus

Kaikkiaan Rajupusu Leader -ohjelman rahoitustukea on 30.9.2013 mennessä puollettu n. 3,97 milj. € yhteensä 190 hankkeeseen (näistä 36 kpl on ns. koordinaatioalahankkeita), joista 78 kappaletta on yritystukia ja loput ovat olleet yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja yleishyödyllisiä investointeja. Vuodelle 2013 on vielä käytettävissä yhteensä n. 40 000 € rahoitustukea. Kuluvan ohjelmakauden viimeiset rahoituspäätökset tulee tehdä ennen vuoden 2013 päättymistä. Ohessa on taulukoiden avulla esitetty rahoitustukien käyttö vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä.




2.    Rahoitustuet kunnittain

Kunnittain rahoitustuet ovat jakautuneet melko tasaisesti asukasluvun ja rahoitusosuuksien suhteessa. Merkittävin osuus rahoituksesta on kohdistunut koko aluetta palveleviin kehittämishankkeisiin.

Leadertoiminnan hallintoon käytettävä rahoitus tullee olemaan kuluvalla ohjelmakaudella yhteensä 745 000 €. Kyseisen rahoituksen turvin pystytään huolehtimaan asiakaspalvelusta ja mm. maksatuksista vuoden 2014 aikana. Rajupusu Leader ry:n hallinnon rahoitusosuus rahoituskehyksestä on ilmeisesti Suomen Leaderryhmien pienin

Koko aluetta koskevia hankkeita ovat toimintarahan lisäksi mm. Etelä-Savon liikunta ry:n ja Pro Agria Etelä-Savo ry:n sekä Rajupusu Leader ry:n toteuttamat hankkeet. Hankkeet on esitelty jäljempänä.


3.    Yritysrahoitus

Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa tehtyjen linjausten ja Leadertoimintatavan mukaisesti Rajupusu Leader yritysrahoitus on kohdistunut pääasiassa alkavien ja paikallista palvelua tuottavien yritysten pienehköihin hankkeisiin. Niinpä keskimääräinen yritystuki onkin melko pieni n. 8 000 €/hanke.

4.    Kuntien rahoitusosuudet

Kuntien rahoitusosuudet ovat toteutuneet oheisen taulukon mukaisesti. Rahoitusosuuden perusteena on vuodenvaihteen 2005/2006 asukasluvun mukainen jako-osuus. Yhteensä kuntarahoitusta on laskutettu 731 832 €.


5.    Kehittämisohjelmaan liittyvä ja Rajupusu Leader ry:n muu toiminta

Rajupusu Leader -kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi Leaderyhdistys on rahoitustoiminnan ohessa tehnyt myös muita alueen maaseudun ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Yhdessä seudullisen yrityspalveluverkoston kanssa on toteutettu yrityksille ja yrittäjille suunnattuja pienimuotoisia koulutuksia mm. sosiaaliseen mediaan ja Venäjän kauppaan liittyen.

Yhdistys on toteuttanut ja parhaillaan toteuttaa kehittämishankkeita, joita rahoitetaan leaderohjelmasta, mutta myös Ely-keskuksen rahoituksella Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.

Toteuttuja ja meneillään leaderrahoituksella toteutettavia ”oman tuotannon” hankkeita:

  • 5 kpl koordinaatiohankeita joissa toteutetaan yhteensä 31 kpl kylien pienimuotoisia investointihankkeita ja 5 kpl pieniä kehittämishankkeita.
  • Suomi-Tsekki kansainvälinen Hyötyä ja Hupia Metsästä -hanke
  • Suomi-Liettua kansainvälinen n Amazing Countryside - nuorisohanke
  • Rajupusu-Ilme – hanke, alueellinen markkinointihanke
  • Venäläiset asiakkaina elinkeinojen kehittämishanke
  • JURASU- matkailun kehittämissuunnitelma (ELY-rahoitus)
  • Melontareittiselvitys
  • Rajupusu Leader ry on 1.7.2012 alkaen vastannut myös Itä-Suomen kalatalous Leaderin hallinnoista ja kehittämisohjelman ”Jottei tiputtas Venneestä” toteuttamisesta.

 

Kalatalouteen liittyvät ”oman tuotannon hankkeet”

  • Verkot Vetehen aktivointihanke
  • Saimaan hylkeelle turvallisten pyydysten kehittämishanke

29.11.2013 Ilpo Lehtinen

torstai 5. joulukuuta 2013

Nuorisoleader- nuoret nuorten asialla



Rajupusu Leader ry:n Amazing countryside -hanke on nyt puolivälissä ja Liettuan nuorisovaihdon ensimmäinen osuus on takana. Liettua-yhteistyön osalta eletään nyt syksyllä hiljaisempaa aikaa, sillä nuorisovaihdon toinen osuus toteutuu vasta kesällä 2014. Kansainvälisen leirin järjestelyjen ohella on jäänyt aikaa valmistella toista kokonaisuutta, joka tukee hankkeen tavoitteita.

Nuorisoleader on vasta alkutekijöissään. Sen taustalla on tavoite, että nuoret saataisiin nykyistä vahvemmin mukaan leader-toimintaan ja myös päättämään asioista. Alustavien suunnitelmien mukaan nuorilla olisi oma raati, alueellinen vaikuttajaryhmä, joka jakaisi vuosittain avustuksia nuorten projekteille. Avustettavat projektit voisivat olla esimerkiksi harrastusryhmien perustamiseen liittyviä, tapahtuma-avustuksia, laite-/kalustohankintoja jne. Rahoitus nuorisoleader-ohjelmalle haettaisiin yksityisiltä toimijoilta.

Nuorten kanssa tai nuorille projekteja toteuttanut tietää, että moni aikuisten mielestä hyvä idea tyssää tai kuihtuu nuorten laimeaan vastaanottoon. Kuihtuneista projekteista ei voi mielestäni syyttää nuoria. Kysymys on siitä, kuinka ideat esitellään nuorille, ja pääsevätkö he itse vaikuttamaan projektien syntyyn ja kulkuun. Liian moni nuorisoprojekti viedään nuorten nenän eteen jo valmiiksi pureskeltuna projektisuunnitelmana. Monissa tapauksissa hedelmällisempää voisi olla, jos nuoret olisivat mukana jo ideointivaiheessa. Tämän takia nuoret halutaan mukaan myös nuorisoleaderin suunnitteluun jo alkuvaiheessa, jotta nähdään onko ideasta lentokelpoiseksi.

Viimeisen parin viikon aikana olen vieraillut Rajupusu-alueen kuntien nuorisovaltuustoissa ja ollut yhteydessä kuntien nuorisotyöntekijöihin. Olen myös kysellyt mielipiteitä nuorisoleaderin alustavaan suunnitelmaan alueen nuorisojärjestöiltä, seurakuntien nuorisotyöntekijöiltä ja Rajupusu Leaderin yhteistyötahoilta. Nuorisovaltuustoissa vastaanotto oli pääosin positiivinen. Useimmat nuoret tuntuivat näkevän nuorisoleaderissa konkreettista hyötyä ja lisää resursseja esimerkiksi tapahtumien ja kerhotoiminnan järjestämiseen. Nuoret epäilivät hieman sitä, kuinka saadaan viesti menemään perille kaikille nuorille ja painottivat tiedottamisen ja markkinoinnin merkitystä. Tiedottamisen pitäisi myös olla nuorille sopivassa muodossa ja ohjelman markkinoinnin nuoriin vetoavaa. Nuoret toivoivat selkeyttä ja helppoutta nuorisoleader-ohjelmalta, jotta kaikkien olisi helppo hakea avustusta ilman monimutkaisia hakumenettelyjä ja paperisotaa. Nuorisotyöntekijät korostivat, että nuorisoleader kannattaa jotenkin järkevästi yhdistää nuorisovaltuustojen toimintaan siten että toiminnot tukisivat toisiaan.

Kaikki huomiot olivat erinomaisia ja otetaan huomioon suunniteltaessa jatkoa. Jatkosuunnitteluun on koottu 10 nuoren ryhmä, jossa on mukana nuoria kaikista kunnista (Joroinen, Juva, Sulkava ja Rantasalmi). Valmisteluryhmän kanssa mietitään, millaisena nuorisoleader kannattaa toteuttaa. Nuorten käsissä nuorille tarkoitettu projekti-idea voi elää ja kehittyä, jos ideassa on potentiaalia. Katsotaan kuinka käy!


Vilja Kianto
Amazing countryside -hankkeen projektipäällikkö