Teppo Leppänen Piällysmiehen johtoon

Piällysmies ry:n uutena toiminnanjohtajana aloittaa kesäkuun alussa pyhäselkäläinen agrologi Teppo Leppänen. Leppänen siirtyy piällysmieheksi Savonlinnaan Pohjois-Karjalasta Joensuusta, jossa hän on luonut uransa maaseutusihteerinä. Uuden työnsä hän ottaa mielenkiinnolla vastaan.

– Tosi innoissani olen uudesta pestistä, vaikka toisaalta siinä on paljon aivan uutta. Uskon kuitenkin, että alkuhämmennyksestä selvittyäni, pääsen täysipainoisesti tekemään työtä, Teppo Leppänen kommentoi.

Tulevalla toiminnanjohtajalla on jo muutamia ajatuksia siitä, mihin Maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 ohjelmakaudella voisi keskittyä.

– Tämä on erittäin vesistörikasta aluetta, joten pienimuotoiset vesistöjen suojelu- ja kunnostushankkeet, joihin Leader-ohjelma antaa mahdollisuuksia. Niissä näkisin työsarkaa. Kuntaliitoksien myötä Leader-toiminta antaa hyvät mahdollisuudet kylien kehittämiseen, Leppänen kertoo.

Väistyvä toiminnanjohtaja Pekka Räinä luovuttaa viestikapulan uudelle toiminnanjohtajalle iloisin mielin, vaikka tunteekin pientä haikeutta.

– Kymmenen kuukauden mittainen pestini Piällysmiehessä oli haasteellinen, mutta ne työtehtävät joihin alun perin lupauduin, alkavat olla pulkassa. Työkavereiden päivittäisen kontaktin ja muun työyhteisöön liittyvän verkoston loppuminen on hiukan ikävää, Räinä kertoo.

Vaikka Pekka Räinän eläkeikä häämöttää jo, niin jotain pientä tekemistä hän aikoo vielä itselleen keksiä. Kesä menee kuitenkin lomaillessa. Lopuksi väistyvä toiminnanjohtaja antaa vielä omat neuvonsa uudelle piällysmiehelle.

– Avoimin mielin työtehtäviin, sellaisella leppoisalla savolaisella otteella sopiva pilke silmäkulmassa ihmisiin tutustumaan. Siitä homma lähtee hyvin liikkeelle, Pekka Räinä neuvoo lopuksi.

Painokelpoisia kuvia Pekka Räinästä ja Teppo Leppäsestä voit ladata Maaseutukuriirin kuvapankissa:

http://www.maaseutukuriiri.fi/kuvapankki?folder=6

Pekka Räinän ja Teppo Leppäsen haastattelu Maaseutukuriirin sivustolla:

http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Lisätietoja ja yhteystiedot:
Piällysmiehen nykyinen toiminnanjohtaja Pekka Räinä, 050 558 0636, pekka.raina@kerimaki.fi

Piällysmiehen tuleva toiminnanjohtaja Teppo Leppänen, 0505495158 1.6. alkaen 050 558 0636, teppo.leppanen@telemail.fi ja 1.6. alkaen teppo.leppanen@piallysmies.fi

Ohjelmatiedottaja Toni Degerlund, 0440 155 992, toni.degerlund@maaseutukuriiri.fi

Kotisivut: www.maaseutukuriiri.fi
Facebook: www.facebook.com/Maaseutukuriiri
Google+: https://plus.google.com/115204349763899931261/posts
Twitter: https://twitter.com/Maaseutukuriiri
YouTube: www.youtube.com/Maaseutukuriiri
Blogi: http://maaseutukuriiri.blogspot.fi/

Harmonikkamusiikki soi!

Mitä kylille kuuluu? Yle Lahti yhteistyökumppaneineen on kiertänyt toukokuussa Päijät-Hämeen kyliä vastausta etsien. Nastolan Uusikylä ja Padasjoen kylät ovat saaneet äänensä jo kuuluviin, 31.5. kiertue parkkeeraa Heinolan Vierumäelle.

Viestejä Vanajavedellä suojelee vesistöä

Vesiensuojelun runsas esilläolo ei projektipäällikkö Mika Soramäen mukaan vaikuta turruttavasti ihmisiin. – Päinvastoin, mitä enemmän ihmisillä on tietoa, sitä aktiivisemmiksi he tulevat. Ihmiset eivät välttämättä hahmota asuvansa Vanajaveden valuma-alueella, sillä alueella on 120 000 asukasta.

LOKAALI 2013 – valtakunnallinen paikallistoiminnan juhla Hämeessä Tammelassa

14.-15.9.2013.

Tapahtumalla tuodaan esiin Hämeen paikallista toimintaa ja erityisyyspiirteitä niin hämäläistä maisemaa, ihmisluonnetta, kulttuuria kuin osaamista ja kehittämistyön tuloksia. Ilmoittautuminen alkaa kesäkuussa!

Letkeä Letkun kylä

Perimätiedon mukaan lounaishämäläinen Letkun kylä on saanut nimensä epätasaista tietä kuljetettujen lautakuormien pitämästä litkun-latkun-letkun -äänestä. Toisen arvion mukaan ”letkee” savinen maaperä on nimen taustalla. Oli miten oli, letkeä meininki on Letkulla tätä päivää. 

Lue Raitti: http://files.kotisivukone.com/plry.palvelee.fi/Raitti_2013/verkko_raitti_toukokuu_2013.pdf

Lisätiedot:

Maija Lumme
--------------------------------------------------------

Tiedottaja
Maaseuturahoitus tutuksi -hanke
040 0523867
maija.lumme@paijanne-leader.net

--------------------------------------------------------

Blogi: http://maaseuturahoitustutuksi.blogspot.com

Facebookissa: http://www.facebook.com/Maaseuturahoitus

Twitterissä: http://twitter.com/#!/maaseuturahasto

Elinkeinoympäristöjen luonnonhoitoa kosteikkojen avulla

Maakuntamme vahvuutena on aina ollut ympäröivä luonto ja sen tuottama kasvu. Maa- ja metsätalouden tuottoa lisääviä kasvutekijöitä on kehitetty sekä käytetty puolen vuosisadan aikana runsaasti. Maasta on osattu ottaa yhä enemmän ja nopeammin markkinajärjestelmän kaipaamia raaka-aineita.  Metsistä on muovattu tehokkaita kuidun, pitkän tavaran sekä nykyisin energian tuotantoalueita.  Pellot tuottavat vuodesta vuoteen uusia satoennätyksiä ja peltopinta-alat ovat kasvusuunnassa. Tuottajien asema on tapahtuneesta tuotantokehityksestä huolimatta edellään kaltevalla pinnalla - myös yrittäjistä otetaan markkinoiden virroissa kaikki irti.

Kun tarkastellaan luonnon itsensä tilaa tuotantoympäristönä, voidaan huomata useita huolen aiheita. Metsätalouden tehostumisen tuloksena luonnontilaisuuden merkit ovat vähissä. Suurin osa kuivatettavissa olevista kosteikoista ja soista on laskettu tyhjiksi. Maastonkohdat jotka olivat aiemmin luonnon muovaamia lukuisten lajien elinympäristöjä, pintavesien pesualtaita sekä tulvien hillitsijöitä puskevat puuta ja pensasta. Ojitus on siirtänyt kosteuden lisäksi ravinteita sekä kiintoaineita alapuolisiin vesistöihin, usein meidän kotirannoillemme. Samalla ihmetellään rantojen mataloitumista, vesien sameutumista ja ylenmääräistä särkikalojen runsautta. Pintavesien ennaltaehkäisevässä hoidossa metsätalous on vasta alkutaipaleellaan.

Maatalouden osuus pintavesien laadun muutoksissa on ollut tikun nenässä jo pitkään. Huonot uutiset Itämerestä ja sen saariston tilasta johtavat usein maatalouden syyllistämiseen ainoana rehevöittäjänä. Varma totuus on se, että Itämerenkin suojelu aloitetaan latvavesiltä. Sinun ja naapurisi mailta lähtevät norot kasvavat edelle ojiksi, puroiksi ja virroiksi jotka kaikki päätyvät lopulta mereen. Tällä matkalla olevat pintavedet ovat tavalla luonnollisen valuman sekä kuivatusvesien välialtaita ennustaen tulevaa meren tilaa. Huoli vesien kunnosta on yhteinen. Kaikkien valuma-alueen ihmisten vastuulla on tulevaisuuden järvien ja merien tila. Siksi metsätalouden sekä maatalouden on aloitettava riittävän mittavan toimet pintavesien hyväksi.

Kun pintavedet voivat hyvin, voi hyvin myös vesiä ympäröivä luonto. Samasta hyvinvoinnista nauttivat myös veden kosketuspiirissä olevat ihmiset.

Etelä-Savossa on otettu pitkiä askelia pintavesien suojelussa ja hoidossa. Maanomistajia on pidetty tietoisina oman tuotantoympäristönsä monimuotoisuuden (monilajisuuden) kehittämisestä sekä kulttuuriympäristöjen vaalimisesta. Maakunnan alueella on tehty lukuisia ansiokkaita kartoituksia ja niihin liittyviä suunnitelmia maatalousympäristön hoitamiseksi.

Tietoa oman ympäristön tilasta on lukuisilla maanomistajilla tarpeeksi. Nyt alkaa olla aika muuttaa ammattilaisten huolellisesti tekemät suunnitelmat teoiksi. Oma työmottoni vesiensuojelussa ja monilajisuuden kehittämisessä on: "Vain perustettu kosteikko toimii!" Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat eivät pöytälaatikossa puhdista desiäkään kuivatusvesiä - vuosikymmenessäkään.

Maatalouden sekä ympäristöalan toimijat ovat tehneet Etelä-Savossa hyvää työtä maanomistajien kouluttamiseksi ympäristövastuulliseen toimintaan. Tällä hetkellä voimassaolevat erityisympäristötuet antavat vielä toistaiseksi erinomaisen selkänojan luonnonhoitohankkeiden toteuttamiseen. Kysymys käytännön toimien aloittamisesta on maanomistajilla, hallinnon ja neuvonnan rahkeet kestävät kyllä.

Toimivia eteläsavolaisia vesiensuojelu- ja vesiensuojeluratkaisuja on tehty joko omarahoitteisina tai mm. ei-tuotannollisen investointituen turvin eri puolille maakuntaa. Valmistuneet hankkeet ovat osoittaneet tehtyjen toimien tarpeellisuuden kuivatusvesien puhdistumisena ennen purkautumista alapuoliseen vesistöön. Runsastunut ranta- ja vesilinnusto kertoo kosteikkojen toimivuudesta kaiken ympäröivän luonnon hyväksi.

Suomen riistakeskuksella on meneillään Kotiseutukosteikko Life - hanke jossa on rakennettu mallikosteikkojen verkostoa koulutuksen, kosteikkosuunnittelun, monilajisuuden ja virkistyksen tarpeisiin. Suomella on linnustollisesti suuri vastuu Euroopan lajiston hyvinvoinnista.

Riistan hyvinvoinnin lisäksi hankkeen toimet edistävät muitakin maamme yli sadasta vesi- ja rantaympäristön lintulajista. Perustetun tai palautetun kosteikon hyötyiin kuuluvat samalla myös maalinnut. Esimerkkinä voi pitää metsäkanalintujen poikasten elinehtona olevia kosteita painanteita ja kosteikkojen reunoja. Samoilla mailla viihtyvät myös muut metsäisinä pidetyt eläinlajit.

Kotiseutukosteikko - hankkeen mallikohteita löytyy mm. Pieksämäeltä, Oravista Savonlinnassa, Jäppilästä, Suomenniemeltä sekä Heinolasta.

Tiedot ja kuvaukset kohteita löytyy osoitteesta www.kosteikko.fi .

Neuvontaa ja opastusta etenkin riistakosteikkoasioissa saat maatalous ja ympäristöviranomaisten lisäksi Suomen riistakeskuksen Etelä-Savon aluekonttorista Juvalla

http://riista.fi/riistahallinto/alueet-ja-toimipisteet/etela-savo/ 

tai allekirjoittaneelta Kotiseutukosteikko –hankkeen riistasuunnittelijalta Mikkelistä.

Veli-Matti Pekkarinen, riistasuunnittelija

Kotiseutukosteikko-Life / Life+ Return of Rural Wetlands
Suomen riistakeskus / Finlands viltcentral / Finnish Wildlife Agency

Heinärinne 4, FI-50180 MIKKELI

+358 (0) 294312403

Riista.fi-sivusto on uudistunut, käy tutustumassa monipuoliseen sisältöön! www.riista.fi