maanantai 27. kesäkuuta 2016

Eteläsavolaiset byrokratian purkajat vierailulla Evirassa



Kustaan päivän aamuna lähti pieni ja aktiivinen viljelijöiden sekä maaseututoimijoiden ryhmä kohti Helsinkiä ja Elintarviketurvallisuusvirastoa eli Eviraa. Evira oli kutsunut vieraakseen eteläsavolaisia viljelijöitä sekä maataloushallinnon edustajia. Vierailun tavoitteena oli keskustella normien purusta ja hallinnollisen taakan keventämisestä. Eviran kutsu oli jatkumoa huhtikuussa Mikkelissä järjestettyyn Byrokratian purkutalkoiden -tilaisuuteen.


Anne Nykänen, maidontuottaja
Viemisinä viljelijöillä oli mm. viestiä siitä, että byrokratia nykyisessä mitassaan ja muodossaan alkaa olla haitaksi paitsi maatalouden harjoittamiselle myös maaseudun kehittymiselle. Punkaharjulainen maidontuottaja Juha Paajanen kiteytti viljelijöiden tavoitteen toivomukseen saada vierailun aikana avattua rakentava keskusteluyhteys tuottajien ja viranomaisten välille sekä saada normeihin tervettä järkeä. Paajanen totesikin: -Osa nuorista ja hyvistäkin tiloista arpoo, että lähteäkö tähän leikkiin lainkaan mukaan. Viesti on huolestuttava, mikäli byrokratia alkaa haitata jo tilojen kehittämistä sekä maaseudun elinkeinoja.

Vierailijoiden, eteläsavolaisten tuottajien, puheenvuoron piti Anne Nykänen, mikkeliläinen maidontuottaja. Nykänen toi esille viljelijöiden väsymyksen byrokratiaan sekä sen, että osassa eri viranomaisten vaatimia muistiinpanovelvoitteita on päällekkäisyyksiä. Nykänen painotti myös sitä, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa viljelijöillä ei ole varaa tuottaa huonoja elintarvikkeita. -Jonninjoutava kirjaaminen koetaan tiloilla jokapäiväistä päätyötä, ruoan tuottamista, haittaavaksi. Nykänen myös harmitteli sitä, että kotimaisen ruoan laatua ei saada ilmaiseksi ja silti kaupan hyllyillä kilpaillaan myös ulkomaisten tuotteiden kanssa, joiden tuottamisella voivat olla erilaiset vaateet. Puheenvuoronsa päätteeksi Nykänen kutsui Eviran henkilöstöä vierailulle eteläsavolaiselle maatilalle katsomaan, mitä tiloilla nykyään käytännössä tehdään ja kirjataan.

Viljelijöiden toiveena on, että viranomaistyöskentelyssä huomioitaisiin maatalous enemmän liiketoiminnan näkökulmasta. Tuettavilla toimenpiteillä on tarkoitus luoda maatilojen toiminnalle taloudellista lisäarvoa eikä aiheuttaa pelkkiä lisäkustannuksia. Tuottajat ovat myös sitä mieltä, että osa EU-tukien toimenpiteistä ei osu aivan täysin maaliin. Tukien edellyttämät toimenpiteet tulisi valmistella yhteistyössä käytännön viljelytyötä tekevien kanssa, jolloin selviäisi se, mitä kaikkea säädösten noudattaminen ruohonjuuritasolla ihan oikeasti merkitsee.

Vierailun aikana kuultiin Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ja Eviran edustajien puheenvuorot, joissa tarkasteltiin mm. byrokratian purkamista sekä niitä lievennyksiä, joita mm. EU-tukien osalta on tälle kaudelle tulossa. Tukesin ylitarkastaja Lotta Kaila kertoi kasvinsuojeluaineiden täydentävien ehtojen valvonnasta. Mavin osastonjohtaja Jukka Pekonniemi toi esille sen, että eteläsavolaisten viljelijöiden huhtikuussa kokoamat kehittämisehdotukset liittyvät EU- ja kansallisten säädösten uudistamiseen. Säädösvalmistelun toimivalta on Maa- ja metsätalousministeriöllä. Mavin rooli on olla tukijärjestelmän toimeenpanijana voimassa olevien säädösten mukaisesti. Joka tapauksessa viranomaisten ja toimijoiden yhteinen tahtotila on saada käyttöön helpot ja toimivat tietojärjestelmät.

Matti Aho, Eviran Pääjohtaja
Pääjohtaja Matti Aho esitteli Eviran toimintaa yleisesti ja kertoi mm. niistä yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista joita valvonnalla on.
Valvonnan avulla pyritään säilyttämään elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso, parantamaan eläinten hyvinvointia, turvaamaan korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset, sopeuttamaan maa- metsä- ja elintarviketalous kestävästi ilmastonmuutokseen, todentamaan elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus sekä edistämään turvallisella ravitsemuksella hyvinvointia. Aho totesi myös Eviran olevan mukana byrokratian purkamisessa, mutta muistutti, että kaikkeen byrokratian purkamiseen hallintokaan ei kykene. Hallinnollista taakkaa pystytään purkamaan hallinnon toimintatapoja kehittämällä, jatkuvalla parantamisella, sähköisillä palveluilla sekä riskiperusteisella valvonnalla. Aho korosti kuitenkin: -Tämä kaikki silloin, kun se säädösten mukaan on mahdollista. Normien purkaminen eli tavoitetasojen muuttaminen ja EU-lainsäädännön muuttaminen sen sijaan on poliitikkojen tehtävä. Normien muuttamiseksi tarvitaan demokraattisia päätöksiä. Normien muuttaminen 27 jäsenvaltion EU:ssa on hidasta – toki mahdollista, mutta hidasta.

Myönteisiä signaaleja


Maa ja metsä-talousministeriön puheenvuorossa neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta kertoi nykyisen ohjelmakauden aiheuttamista haasteista ja EU-rahoituksen vaikutuksesta tukiehtoihin, menettelyihin ja seuraamuksiin.  Kiviranta kertoi myös tulevista lievennyksistä, sillä perustuen, EU:n nuoren viljelijän tuen ja luonnonhaittakorvauksen pinta-alaseuraamukset muuttuvat vuonna 2016. Pinta-alaseuraamuksiin tulee käyttöön lievennys eli ns. keltainen kortti.  Lisäksi kotieläintilojen kohdalla pitopaikkavirheiden seuraamukset lievenevät. Kansallisista ohjeista on löydettävissä helpotuksia täydentävien ehtojen elintarviketurvallisuuden vaatimuksiin. Täydentävien ehtojen valvontaohjeistusta on käyty keväällä läpi ja ohjeita on selkeytetty tuottajien ehdotusten perusteella.  MMM:n johdolla on myös valmisteltu Mavin, Eviran ja Tukesin kanssa yhteistä opasta maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista, jossa on kaikkia viljelijöitä koskevat lainsäädännön, täydentävien ehtojen ja tukiehtojen vaatimukset.

Eviran yksikönjohtaja Terhi Laaksonen
Eviran yksikönjohtaja Terhi Laaksonen avasi puheenvuorossaan säädösten vaikutusta täydentävien ehtojen valvontakäytäntöihin. Keväällä Eviran toimesta läpikäytyihin täydentävien ehtojen valvontaohjeeseen tuli kaikkiaan n. 30 muutosta: poistoja, selkeytyksiä, täsmennyksiä ja täydennyksiä.

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin osalta helpotuksia tuovat korvamerkkipuutteiden tulkinnan lievennys ja pitopaikkojen yhdistämismahdollisuus sekä uuteen rekisteriin tuleva automaattinen huomautusjärjestelmä tekemättömistä tapahtumailmoituksista.

Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko
Vierailua emännöi Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko, joka kiitti eteläsavolaisia byrokratian purkutyöstä ja raportin julkistamistilaisuudesta.

Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko
Erityiskiitosta saivat raporttiin sisältyneet konkreettiset kehittämisehdotukset, joista on apua säädösvalmistelulle ja ohjeistuksen parantamiselle.

Eviran Loimaan toimipaikan (Kasvintuotannon toimintakokonaisuus) johtaja Matti Puolimatka päätti tilaisuuden ansiokkaasti kertoessaan valvonnan uusista toimintatavoista ja työmenetelmistä mm. visiosta ja tavoitteesta: Valvojasta valmentajaksi.

Puolimatka osui asian ytimeen kertoessaan, että lain säätäjän tärkein tehtävä on laatia säädökset niin, että yhteiskunnassa ymmärretään lain ja säädösten tarkoitus. Viranomaisten työn haasteena puolestaan on saada toimijat ymmärtämään säädösten vaatimukset, toteuttamaan säädösten vaatimukset sekä toimimaan vaatimusten edellyttämällä tavalla. Lisäksi säädösten vaatimusten pitäisi muodostua toimijoille taloudelliseksi hyödyksi ja kilpailueduksi. Säädösten vaatimusten muodostuminen kilpailueduksi vaatii asennemuutosta kaikilta, sekä viranomaisilta että toimijoilta.

Vierailu Eviraan vaikutti otolliselta askelmalta alkutuottajien ja Eviran, sekä muiden viranomaisten, vuoropuhelulle, joka on tarpeen, sillä säädösten valmisteluvaiheessa kaivataan konkretiaa. Paitsi, että toimijat ymmärtävät säädösten vaatimukset ja vaatimusten tarkoituksen, täytyy hallinnon tiedostaa, mitkä ovat vaatimusten seuraukset ja vaikutukset tilojen jokapäiväiseen työhön. Rakentavan vuoropuhelun mahdollistaa toimijoiden välinen ymmärrys ja diplomatia.

Kaikkea byrokratiaa ei saada koskaan pois mutta viranomaisten ja toimijoiden yhteisenä päämääränä pitäisi olla byrokratian karsiminen määrältään ja laadultaan sellaiseksi, että se olisi ruoantuotantoa sekä muita maaseudun elinkeinoja kehittävää.

Teksti ja Kuvat: Anu Raatikainen, tarkastaja, Etelä-Savon ELY-keskus, Maaseutupalvelut-yksikkö

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Hankekoordinaattorin lokikirjamerkintöjä KULTRINKI –HANKE NAVIGOI UUSILLE REITEILLE


24.5.2016

Aurinkoinen sää,+20 °C, suotuisa myötätuuli
Kippari Riitta, Kolomosen miehistö Ronja, Maarit, Mervi

10:00                  Järjestötalo Kolomonen/Savonlinna - Kerimäen kautta –
11:00                  Savonrannan vierasvenesatama, 57 km henkilöautoillen
Tarjoilupisteen valmistelu
12:30                  Kokoontuminen Päivärinteen vanhainkodilla/asukkaat ja henkilökunta, vapaa-ajanohjaaja Maija, yläkoulu, vapaaehtoistyöntekijät, siirtyminen yhdessä kävellen vierasvenesatamaan
12:45                  Rantaongintaa Savonrannan Urheilukalastajien opastuksella, Kolomosen miehistön makkara/mehu/kahvi/pulla tarjoilu grillikatoksella
14:15                  Paluu takaisin kävellen Päivärinteen vanhainkodille
14:30                  Rantaongintapaikan siistiminen
15:00                  Savonrannan vierasvenesatama -16:00 Järjestötalo Kolomonen,
57 km henkilöautoillen
Onnistunut päivä, tyytyväinen mieli.

Mitä yhteistä on navigoinnilla ja hanketyöskentelyllä? Entä kipparilla ja hankekoordinaattorilla? Paljonkin.

Navigoinnillahan perinteisesti tarkoitetaan suunnistamista vesillä. Siihen liittyy mm. reitin suunnittelua, merikorttien tutkimista ja oman paikan selvittämistä eri menetelmillä. Näitä samoja elementtejä voi symbolisesti yhdistää myös hanketyöskentelyyn ja uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen. Hankekoordinaattorin vertaus kippariin kohtaa myös monelta osaa. Hankkeen hakuvaiheessa voi olla hyvinkin selkeät ja tarkat suunnitelmat ja tavoitteet - ”reitti” on piirretty hankekartalla alusta loppuun saakka. Matkan varrella joutuu kuitenkin tekemään monia muutoksia näihin ”reitteihin” ja ohjaamaan toimintaa uuteen suuntaan. Työhön liittyy paljon kokeilukulttuuria hyvin käytänteiden löytämiseksi, ihmisten ja toiminnan ohjausta sekä itsenäistä päätöksentekoa.

Viime vuoden marraskuussa käynnistyi Savonlinnan Seudun Kolomosen hallinnoima KultRinki kulttuuri- ja liikuntaluotsihanke, joka perustuu sosiokulttuuriseen innostamiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmä ovat Piällysmies Leader ry:n alueella Heinäveden, Enonkosken, Savonrannan, Kerimäen, Punkaharjun sekä Savonlinnan maaseutualueiden asukkaat, jotka omaavat vahvuuksia joko kulttuuri tai liikunta-aloilta, kokevat toiminnan omakseen ja haluavat toimia luotseina. Luotsipalvelua puolestaan tarjotaan varsinkin hankealueen erityistukea tarvitseville ja ikääntyneille. Resurssien ja paikallisten tarpeiden mukaan luotsitoimintaa tarjotaan myös muillekin asukkaille.

Keskeistä luotsitoiminnan toteutuksessa on jalkautuminen ihmisten arkielämään ja sitä kautta löytää hankkeen vaikutusalueelle sopivat käytänteet. Päätehtävänä vapaaehtoisilla kulttuuri- ja liikuntaluotseilla on tutustuttaa luotsattavia kulttuuri- ja liikuntakohteisiin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä madaltaa kynnystä lähteä kokeilemaan alueen monipuolista näiden alojen tarjontaa. Luotsi voi toimia vertaisena tai opastavana kanssakulkijana esimerkiksi museossa, konsertissa, näyttelyssä, teatterissa, elokuvissa, uimahallissa, kuntosalilla tai lenkkipolulla. Luotsitoiminnassa on oleellista tuoda paikalliset vahvuudet ja palvelut asukkaiden tietoisuuteen ”lähellä on enemmän” -periaatteella. Toiminnassa voi hyödyntää seudun rikasta luontoympäristöä esimerkiksi marjastus-, sienestys- ja kalastusretkillä. KultRinki -hankkeen vaikutusalueen lisäksi voidaan hyödyntää koko Savonlinnan seudun palveluja mm. järjestämällä yhteiskyydityksiä erilaisiin tapahtumiin.


KultRinki –hanke on toiminut nyt reilut puoli vuotta, jonka aikana olen kiertänyt pitämässä hankealueella lukuisia infotilaisuuksia, pitänyt kulttuuri- ja liikuntaluotsikoulutuksen, toiminut ns. välvouhkana eri tilaisuuksissa, tapahtumissa ja uudenlaisten toimintojen käynnistämisissä sekä solminut kulttuuri- ja liikuntakumppanuuksia eri yhteistyötahojen kanssa. Jokaisessa infotilaisuudessa olen painottanut kansalaislähtöisyyttä ja paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankealueen asukkailta tulleet omat, hyvät ideat on viety yhdessä jatkojalostukseen.


Olen kokoamassa parhaillaan ensimmäistä väliraporttia, johon olen kirjannut tärkeitä havaintoja matkan varrelta. Uudenlaisen toiminnan, tässä tapauksessa uudenlaisen vapaaehtoistoimintamuodon käynnistäminen vaatii lukuisia jalkautumisia. Lisäksi yhdessä tekeminen esimerkiksi tapahtumien kautta on loistava tapa tehdä hankkeen toimintaa tutuksi. Kynnys osallistua itse vapaaehtoistyöhönkin voi tätä kautta madaltua. Havainnollinen hankekoordinaattorin lokikirjamerkintä tekstin alussa on yksi hyvä esimerkki juuri tällaisesta jalkautumisesta ja yhdessä tekemisestä. Mukana oli usea KultRinki –hankkeen yhteistyötaho ja paikallinen vapaaehtoistoimija. Tällä kertaa emme lähteneet merta edemmäs kalaan vaan toteutimme yhteisen ulkoilupäivän lähiympäristössä parin sadan metrin päässä lähtöpaikasta.

LÄHELLÄ ON ENEMMÄN!


Savonlinnassa 1.6.2016
Riitta Kärkkäinen
KultRinki hankekoordinaattori




Linkki:
www.kolomonen.net/kulttuuri-ja-liikuntaluotsihanke/

Riitta Kärkkäisen haastattelun voi kuunnella Maaseutukuriirin kotisivuilla:

http://www.maaseutukuriiri.fi/podcastit

Maaseutukuriirin kuvaaman videon teemapäivästä voi katsoa Maaseutukuriirin YouTube -kanavasta:
https://youtu.be/p_tkmoBlwn8

Lisätietoja:
Projektikoordinaattori
Riitta Kärkkäinen, KultRinki kulttuuri-ja liikuntaluotsihanke, riitta.karkkainen@verkkosaari.net, 044 571 5932

torstai 19. toukokuuta 2016

Maaseutuohjelman toteutuksen tilannekatsaus Etelä-Savossa



Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014–2020 on tukihakemuksiin liittyvä päätöksenteko saatu liikkeelle, mutta tukien maksatus antaa vielä eräiltä osin odottaa.  Kehittämishankkeita on nyt haettu Etelä-Savossa ennätysmäärä ja osa niistä on saanut rahoituspäätöksenkin.  Ohjelman Hyrrä-tietojärjestelmän viivästymisestä johtuen osa tukipäätöksistä on jouduttu tekemään paperilla ja vanhoja järjestelmiä hyödyntäen.

Taloudellisista suhdanteista johtuen yritysrahoitusta on haettu normaalia vähemmän. Tämä on mahdollistanut ohjelman varojen käytön enempi kehittämishankkeisiin. Maatalouden aloitus- ja investointitukien osalta ohjelmakauden vaihdoksesta ei ollut juurikaan haittaa, sillä ensimmäisen vuoden tuet voitiin hoitaa kansallisella rahoituksella.  Myös Hyrrä-järjestelmä on saatu käyntiin maatalouden tuissa muita tukia aikaisemmin.




Maatalouden rahoitus
Maatalouden investointitukihakemuksia tuli kahdella alkuvuoden valintajaksolla yhteensä 39 kpl. Näihin on avustusta arvioitu käytettävän 2,2 milj. euroa ja korkotukilainaa 1,8 milj. euroa. Tämän lisäksi oli kahdeksan nuorten viljelijöiden aloitustukihakemusta. Hakemusten määrää voidaan pitää verraten hyvänä. Uusia lypsykarjanavetoiden rakentamisia on kaksi kappaletta ja merkittäviä laajennuksia myös kaksi kappaletta. Lisäksi on kolme merkittävää lypsykarjarakennuksen peruskorjausinvestointia. Navetoiden koko on investoinnin jälkeen yli 40 lehmäpaikkaa. Yli sadan lehmän navettainvestointeja ei alkuvuoden hauissa ole ilmennyt.

Nuorkarjan rakennusinvestointeja on haettu muutamalle tilalle, joissa laajennuksen eläinmäärä vaihtelee 110 ja 170 välillä. Rakennusinvestointien sijaan tiloilla on haettu tukea lähinnä pienempimuotoisiin investointeihin kuten salaojituksiin, joita on viisi hanketta, rehuvarastojen laajennuksiin, työympäristön parannuksiin ja eläinten hyvinvointiin.

Maatalouden rakennetuissa on jatkuva haku, mutta hakemusten valintajaksoja on neljä vuodessa. Alkuvuodesta ELY-keskukseen tulleet investointitukia koskevat hakemukset ratkaistaan 20.5. mennessä ja kevään valintajakson hakemukset 17.6. mennessä. Maatalouden tukihakemusten osalta sähköinen Hyrrä-järjestelmä on ollut käytössä jo vuoden alusta, mutta epävarmuuksista johtuen yli puolet hakemuksista tuli kuitenkin paperisina. Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen toimivat Hyrrän kautta.

Maatilojen Neuvo2020-palvelu
Maatilojen neuvontaan liittyviä Neuvo2020-palvelun tukia maksettiin vuonna 2015 yhteensä 452 kpl. Kuluvana vuonna neuvontatoimenpiteen tukia on haettu noin 300 kpl, mikä heijastaa alueen viljelijöiden aktiivisuutta tilojen kehittämissuunnitelmissa ja voi realisoitua myöhemmin myös investoinneiksi.

Etelä-Savon ProAgrian mukaan Neuvo-toimenpiteessä oli viimevuonna suosituin ympäristöosio, seuraavaksi tuotantoeläinten hyvinvointi, luonnonmukainen tuotanto sekä kasvinsuojelu ja energian käytön tehostaminen. Neuvo2020-palveluista viljelijä maksaa ainoastaan arvonlisäveron. Viljelijä voi käyttää neuvontatukea 3 500 euroon asti ohjelmakauden aikana. Keskimääräinen tukikorvaus neuvontakäyntiä kohden on noin 250–300 euroa.

Yritystuet
Yritystukia on haettu Etelä-Savossa aiempia vuosia niukemmin. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana maaseutuohjelmassa on myönnetty rahoitusta yhteensä 19 yritystukihakemukseen, joihin on käytetty EU:n osarahoitteista tukea 1,6 milj. euroa. Yritystuet päätetään kahden kuukauden valintajaksoissa. Yritystukien hakeminen on mahdollista Hyrrän kautta, mutta tuki- ja maksupäätökset tehdään paperilla. Yritystuet maksetaan vanhan tukisovelluksen kautta toistaiseksi.

Myönteisen päätöksen saaneista yritystuista 15 kpl on investointien tukemista, 3 kpl perustamistukea ja yksi toteutettavuus tutkimus. Noin puolet investoinneista on matkailuun liittyviä hankkeita. Myös elintarvikkeiden jalostamiseen liittyi useita hankkeita. Investoinneissa on tavoitteena 34 uutta työpaikkaa ja yli viiden miljoonan liikevaihdon kasvu. Perustamistuessa on kyse 10 uudesta työpaikasta ja vajaan kahden miljoonan liikevaihdon kasvusta. Suurin osa tuen saajista sijaitsee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla.

Kehittämishankkeiden rahoitus
Elinkeinojen kehittämiseen on haettu tukia Etelä-Savossa maaseutuohjelmasta ennätyksellisen vilkkaasti. Päätökseen asti on edennyt toistaiseksi 21 hanketta, joihin on käytetty yhteensä n. 3,2 milj. euroa tukirahoitusta. Näistä Etelä-Savosta haettuja alueiden välisiä hankkeita on 3 kpl. Lisäksi muista ELY-keskuksista haettuihin kahteen alueiden väliseen hankkeeseen on annettu myönteinen rahoituslausunto yhteensä noin 0,1 milj. euroa. Hanketukien päätökset tehtiin toukokuun puoleen väliin saakka paperilla. Sen jälkeen hankepäätöksiä on päästy tekemään sähköisesti Hyrrä-järjestelmän kautta. Maksatuksia voitaneen hakea sähköisesti kesällä.

Alueellisia ja alueiden välisiä hankehakemuksia on tällä ohjelmakaudella tullut Etelä-Savon ELY-keskuksessa vireille runsaat 40 kpl. Rahoitusta hankkeisiin ja yritystukiin on haettu yhteensä yli 17 miljoonaa euroa, Niihin käytössä oleva myöntövaltuus on vajaa 13 miljoonaa euroa. Yritystukien vähemmästä kysynnästä johtuen rahoitus painottuu ohjelmakauden alkupuolella hankkeisiin. Hankkeet pisteytetään valintajaksoittain valintakriteerien mukaan. Valintamenettelyssä heikoiten menestyneet hankkeet tulevat saamaan hylkäävän päätöksen tai hakija peruu hakemuksensa. Useimpien myönteisestikin päätösvalmistelussa etenevien hankkeiden hankesuunnitelmia ovat hakijat vielä valmistelun aikana tarkentaneet ja haettua tukimäärää on alennettu.

Tähän mennessä päätöksen saaneet hankkeet kohdentuvat Etelä-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman mukaisesti maa- ja metsätalouden sekä maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Kestävän kehityksen edistäminen on huomioitu joko suoraan tai välillisesti. Myös digitalisaation hyödyntäminen eri muodoissaan tulee rahoitetuissa hankkeissa hyvin esiin.

Leader-ryhmien yritys- ja hanketuet
Leader-ryhmien toiminta ehti käydä jo varsin ongelmalliseksi toimintarahan maksatusten viipyessä ja kuntarahan käydessä vähiin. Tilanteeseen on saatu parannusta kevään aikana, kun toimintarahasta on voitu tehdä paperilla päätöksiä ja näin varmentaa Leader-ryhmien toiminta. Toimintarahan maksatuksia joudutaan vieläkin odottamaan. Etelä-Savossa toimii kolme Leader-ryhmää: Piällysmies ry Savonlinnan seudulla, Veej’jakaja ry Mikkelin seudulla ja Rajupusu Leader ry maakunnan keskiosissa.
Leader-kehittämishankkeita on päätetty tähän mennessä noin 20 kpl ja yrityshankkeita 5 kpl.  EU:n ja valtion tuki näihin on noin 0,7 milj. euroa ja kuntien rahoitus 0,1 milj. euroa. Leader-ryhmien hanke- ja yritystukien päätökset tehdään Hyrrä-järjestelmässä ELY-keskuksissa. Hankehakemuksissa on esitetty yllättävän paljon talkootyönä tehtävää omarahoitusosuutta. Talkootöiden selvittäminen hidastaa hankkeiden käsittelyä, sillä kaikki esitetyt talkootyöt eivät kaikilta osin kuulu hyväksyttäviin kustannuksiin.

Kosteikkoja ja perinnebiotooppeja koskevat tuet haettava tänä vuonna
Kosteikkojen perustamiseen sekä luonnonlaidunten ja perinnebiotooppien kunnostamiseen tällä ohjelmakaudella käytettävissä olevat varat ovat vähissä. Siksi tukea näiden ei-tuotannollisten investointien toteuttamiseen olisi syytä hakea viimeistään tänä vuonna.  Tuen ehtona on muiden muassa, että investointikohteesta tehdään perustamisen jälkeen viisivuotinen ympäristösopimus. Tämän vuoden ei-tuotannollisten investointien haku on käynnissä ja päättyy 15.6.2016. Ei-tuotannollisen investoinnin tukea voidaan hakea lomakkeella 195 (kosteikot) tai 196 (luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit) ELY-keskuksesta.

Viljelijätukien haku päättyy 15.6.
Kevään viljelijätukihaun yhteydessä haetaan muiden muassa luonnonhaittakorvaus, ympäristötuet, perustuki ja viherryttämistuki, pohjoinen hehtaarituki, nuorten viljelijöiden tuet, peltokasvipalkkiot, luomutuotannon korvaukset sekä eräät sika- ja siipikarjan tuet. Viljelijät ovat voineet täyttää kevään päätukihakemustaan sähköisessä Vipu-palvelussa 9.5. lähtien.  Päätukihakuun kuuluu myös eläinten hyvinvointikorvauksen maksut, jotka tänä vuonna tulee poikkeuksellisesti hakea paperilomakkeella 409. Päätukihaun hakemusten lähetysmahdollisuus on auki kolme viikkoa. Päätukihaku päättyy 15.6.

Hakemuksia voidaan lähettää 26.5. alkaen, jolloin myös Vipuneuvojan uusimmat tarkisteet ovat käytettävissä. Vipuneuvojan tarkisteiden avulla viljelijä pystyy varmistamaan ennen tukihakemuksen lähettämistä, että hakemuksen tiedot ovat oikein. Eri aikaan tapahtuva hakemuksen täyttö ja lopullinen lähetys varmistaa, että hakemusten virheet ja puutteet saadaan minimoitua. Viljelijöitä on opastettu tekemään peruslohkomuutokset hyvissä ajoin ennen tukihakemuksen lähettämistä, jotta kunnat ehtivät käsittelemään ne tukien hakua varten. Tällöin myös Vipuneuvojan tarkisteet toimivat oikein.
Pääosa ympäristösopimuksista on haettavissa tänä keväänä. Tänä vuonna voidaan hakea seuraavia uusia ympäristösopimuksia: Kosteikkojen hoito, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, alkuperäisrotujen kasvattaminen ja alkuperäiskasvien ylläpitosopimus. Sopimushakemus tulee palauttaa päätukihaun yhteydessä ELY-keskukseen viimeistään 15.6. 
Viljelijätukiin liittyvät lomakkeet löytyvät osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet. Lisätietoa viljelijätuista kuten myös maaseutuohjelman mukaisista muista tuista löytyy osoitteessa www.mavi.fi.


Uusien luomusitoumusten antaminen on mahdollista
Tänä keväänä voidaan hakea uutta luonnonmukaisen tuotannon sitoumusta lomakkeella 215. Sitoumukselle voidaan hyväksyä kaikki korvauskelpoiset lohkot sekä korvauskelpoiseksi tänä vuonna haettavat ja hyväksytyt lohkot. Vuonna 2015 annetuille sitoumuksille voidaan hakea lisäalojen liittämistä. Vanhalle sitoumukselle voidaan liittää enintään 5 hehtaaria korvauskelpoisia lohkoja, jotka eivät olleet luomusitoumuksella viime vuonna. Jos uusia lohkoja on enemmän kuin 5 hehtaaria, hakija voi antaa uuden sitoumuksen. Viime vuonna luomusitoumuksella olleita lohkoja voidaan liittää luomusitoumukselle rajoituksetta.

Toisen tilan luomusitoumukselta hallintaan siirtyvät korvauskelpoiset lohkot liitetään viime vuonna annetulle luomusitoumukselle automaattisesti, eikä alan ilmoittaminen lomakkeella 215 ole välttämätöntä. Jos viljelijä ei halua, että lohkot liitetään sitoumukselle, siitä on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen vapaamuotoisesti tai lomakkeella 215. Lomakkeella 215 ilmoitetaan luomusitoumukselle haetut korvauskelpoiset lohkot, jotka eivät olleet sitoumuksella vuonna 2015.

Peltoalavalvonnat käynnistyvät kesäkuussa
Maatalouden tukivalvonnoissa lopetellaan vuoden 2015 tukiin ja korvauksiin liittyviä tarkastuksia. Maastokäyntejä edellyttävät kasvipeitteisyysvalvonnat saatiin tehtyä määräaikaan 15.5. mennessä.  Tukijärjestelmässä tehtävät ympäristökorvauksien lannoitusvalvonnat valmistuvat kesäkuun alkuun mennessä. Lisäksi on joitakin yksittäisiä ristiintarkastuksia ennen 15.6. tehtävänä. Ristiintarkastuksissa verrataan otostiloilta ilmakuvien perusteella digitoitua peltoalaa viljelijän ilmoittamaan alaan.

Peltoalavalvonnat voidaan aloittaa heti päätukihaun päätyttyä 15.6. Valvonnat kohdistuvat Etelä-Savossa noin 150 tilalle. Valvonnat kohdistuvat Maaseutuviraston poimimaan satunnais- ja riskiperusteiseen otokseen, joka kattaa 5 % alueen aktiivitiloista. Eläinvalvontoja tehdään läpi vuoden pääosin Mavin otostiloilla.
Peltoalavalvonnat on saatava valmiiksi 15.11. mennessä. Niitä varten on palkattu joka kesä useita määräaikaisia tarkastajia vakinaisten lisäksi. Peltolohkojen mittaus tehdään gps-laitteiden avulla. Tänä vuonna tulee koekäyttöön Etelä-Savossa kaksi maastotallenninta, sillä ensivuonna valvonnoissa on tarkoitus siirtyä suoraan tilalta tapahtuvaan sähköiseen kirjaamiseen. Sähköisen kirjaamisen tavoitteina on muiden muassa valvontaprosessin nopeuttaminen ja valvontapöytäkirjojen laadinnan helpottuminen. Valvontapaperien postitus- ja arkistointitehtävien sähköistymisen myötä viljelijän odotetaan saavan nopeampaa ja parempaa palvelua valvonta-asioissa.

Blogikirjoitelman laadintaan ovat osallistuneet Etelä-Savon ELY-keskuksessa:
Maija Puurunen, yksikön päällikkö
Outi Kaihola, yritysasiantuntija
Hannu Korhonen, maaseutuasiantuntija
Jukka Kotro, yritysasiantuntija
Kaija Siikavirta, maaseutuasiantuntija
Ossi Tuuliainen, johtava asiantuntija
Mikko Ukkonen, maaseutuasiantuntija
Ritva Vaittinen, johtava asiantuntija